20-luvun sosiaalipolitiikka – Sosiaalipoliittisen yhdistyksen toimintaohjelma 2021–2025

@sospol_ry
#sosiaalipolitiikka

Sosiaalipoliittisen yhdistyksen toimintaohjelma vuosille 2021–2025 painottaa kolmea perinteistä ammentavaa mutta ajankohtaista ja osin päällekkäistä sosiaalipolitiikan teemaa.

Teemat ohjaavat väljästi yhdistyksen vuotuista toiminnan suunnittelua ohjelmakauden aikana.

Väestörakenne ja sosiaalipolitiikka sukupolvikysymyksenä

Pohjoismainen hyvinvointivaltio rakennettiin viime vuosituhannella. Tämän vuosituhannen haaste hyvinvointivaltioille on sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys. Näiden yhteen kietoutuneiden kestävyyksien saavuttaminen on edellytys nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnille. Ilmastonmuutos, epidemiat tai finanssikriisit eivät tunne kansallisia rajoja. Viheliäisiin ongelmiin sopeudutaan paikallisesti, mutta niiden ratkaisujen on oltava kansainvälisiä tai globaaleja. Pohjoismailla on hyvät edellytykset olla mukana ratkomassa viheliäisiä ongelmia, mutta niiden on myös itse kyettävä muuttumaan ekologisesti kestäviksi ja osoittamaan sosiaalisten investointien merkitys.

Ohjelmakauden kysymyksiä ovat esimerkiksi: Mitä tarkoittaa eri sukupolvet huomioiva sosiaalipolitiikka paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti? Ovatko sosiaalipoliittiset tulonsiirrot oikeudenmukaisia tarkasteltuna eri sukupolvien elämänkaarella? Huomioidaanko julkisessa palvelutarjonnassa eri sukupolvien tarpeet ja mahdollisuudet asiointiin?  Miten väestörakenteen muutokset vaikuttavat hyvinvointivaltioon? Miten globaali muuttoliike pitäisi huomioida kansallisessa sosiaalipolitiikassa? Mikä on Euroopan unionin rooli sosiaalipolitiikassa ja -turvassa? Minkälaisia ovat EU:n vihreän kehityksen ohjelman sosiaalipoliittiset vaikutukset – pidetäänkö kaikki mukana? Miten globaali talous muokkaa sosiaalipolitiikan reunaehtoja eri maissa?

Työ ja sosiaaliturva uudessa taloudessa

Finanssitalouden globaali toiminta on aiheuttanut palkkatyön reunaehtojen hitaan mutta jatkuvan hapertumisen, joka on synnyttänyt toimeentulon katvealueita ja eriarvoisuutta varallisuudessa. Ansiotyö on yksi sosiaaliturvan keskeinen peruste. Työn ja sosiaaliturvan välinen suhde ei kuitenkaan ole ongelmaton.Työmarkkinoilla ongelmat kohdistuvat erityisesti jo valmiiksi heikoimmissa työmarkkina-asemissa oleviin ja matalapalkkaisin ryhmiin. Muutokset haastavat pohtimaan paitsi sosiaaliturvajärjestelmää koskevia määrittelyjä ja järjestelmän toimivuutta myös laajemmin työelämän yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puutteita. Ansiotyön ja sosiaaliturvan suhde on myös Sosiaaliturvakomitean työn keskiössä tulevina vuosina. Uudessa taloudessa oman lisänsä sosiaaliturvan uudistamiseen tuo kestävän hyvinvoinnin tavoittelu, joka kattaa julkisen vallan ulottuen kansalaisyhteiskuntaan, yrityksiin ja elinkeinoelämään. Samalla työtä koskevat muutokset ovat globaalissa finanssitaloudessa vaikeasti ennakoitavia.

Ohjelmakauden keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Mikä rooli työllä on kestävässä hyvinvoinnissa? Mitkä ovat eri toimijoiden vastuut ja mahdollisuudet kestävän työn edellytysten takaamiseen? Millaisia palveluja uudessa taloudessa tarvitaan tukemaan erilaisten ryhmien, kuten vieraskielisten ja osatyökykyisten, osallistumista työelämään? Mitä tarkoittaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä työ uudessa taloudessa? Mitä hyvinvointitalous käytännössä tarkoittaa? Minkälainen sosiaaliturvajärjestelmä edistää hyvinvointia muuttuvassa taloudessa? Miten sosiaaliturvauudistus muovaa käsitystä työstä tai työsuhteesta?

Eriarvoistava aluekehitys

Varallisuuserot ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä. Tätä selittää mm. asuntojen hintakehityksen alueellinen eriytyminen ja tästä johtuva asuntovarallisuuden aiempaa epätasaisempi jakautuminen. Suomessa omistusasuminen tuottaa varallisuuden uusjakoa, kun kansallinen muuttoliike suuntautuu harvoihin kasvukeskuksiin. Nuorilla ikäluokilla asumisen kustannukset voivat vaikuttaa työ- tai opiskelupaikan valintaan. Ikääntyneiden asumista koskevassa keskustelussa oletus paikoillaan vanhenemisen ensisijaisuudesta ohittaa helposti muut vaihtoehdot. Kotikunta tai -maakunta määrittelee saatavilla olevia palveluita tai niihin pääsyä.  Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutukset ovat vielä tuntemattomat. Oman osansa kuntien kurjuuteen tuo koronaepidemia, joka näkyy hoitovelkana vielä pitkälle tulevaisuuteen. Pandemian aluekehitysvaikutukset voivat ulottua myös muuttoliikkeeseen.

Ohjelmakauden kysymyksiä ovat esimerkiksi: Millaisin politiikkatoimin voitaisiin edistää taloudellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista asumista? Entä taloudellisesti ja ekologisesti kestävää alue- ja kaupunkikehitystä? Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen vaikuttaa palveluiden saatavuuteen eri puolella Suomea, mutta myös kaupunkien sisällä?