Perhevapaat ja suhtautuminen työ- ja hoivavelvoitteiden jakoon lapsiperheissä

VTT Milla Salin
Turun yliopisto

VTT Minna Ylikännö
Turun yliopisto, Kela

22.11.2016

Keskustelu Suomen perhevapaajärjestelmästä ja sen kehittämisestä on jälleen tämän syksyn aikana käynyt vilkkaana. Julkisuudessa on kilvan esitelty erilaisia perhevapaamalleja. Esimerkiksi SAK on kehittänyt oman mallinsa perhevapaiden kehittämiseksi. Myös Kokoomusnaiset ovat ajaneet perhevapaiden uudistamista. Lisäksi tuleva perhe- ja peruspalveluministeri, Keskustan Annika Saarikko, on puhunut perhevapaiden uudistamisen puolesta. Oppositiossa olevat puolueet ovat nostaneet perhevapaiden uudistamisen esille omissa varjobudjeteissaan. Innostus erilaisten perhevapaamallien kehittämiseen lienee ainakin osittain peruja THL:n tutkijoiden Minna Salmen ja Johanna Lammi-Taskulan jo useita vuosia sitten esittelemästä ns. 6+6+6 –mallista (ks. tarkemmin esim. tästä).

Miksi perhevapaat ja niiden uudistaminen ovat jälleen kerran nousseet niin voimakkaasti julkiseen keskusteluun? Vaikka eri intressiryhmien näkemyksissä perhevapaiden uudistamisesta onkin eroja, monia niitä yhdistää huoli siitä, miten työ- ja hoivavastuut saataisiin jaettua nykyistä tasa-arvoisemmin äitien ja isien välillä; äidit siis nykyistä nopeammin takaisin työmarkkinoille lapsen saannin jälkeen ja isät nykyistä useammin kotiin hoitamaan lapsia. Perhevapaa-keskusteluissa nousee esille myös yleisempi tavoite nostaa (synnytysiässä) olevien naisten työllisyysastetta, mikä esitetään yhdeksi keinoksi monien eri tavoitteiden saavuttamisessa: työmarkkinoiden tasa-arvon edistämisessä, lapsiperheiden köyhyyden ehkäisyssä, heikentyvän huoltosuhteen parantamisessa, mutta myös talouskasvun ja kilpailukyvyn edistämisessä.

Jotta nämä tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa, on ensiarvoisen tärkeää tietää, mitä mieltä ihmiset ovat työ- ja hoivavelvoitteiden jakamisesta äitien ja isien välillä. Toivotaanko tasaisempaa jakoa vai ollaanko sitä mieltä, että äidillä tulisi olla suurempi vastuu hoivan tuottamisesta ja miehellä vastaavasti työssäkäynnistä? Kun Suomessa asioiden ajatellaan olevan huonommin tai kaipaavan muutosta, katseet suunnataan helposti Ruotsiin. Tämä pätee myös perhevapaisiin, äitien työssäkäyntiin sekä mielipiteisiin äitien ja isien hoiva- ja työrooleista. Ruotsalainen perhevapaajärjestelmä nähdään tasa-arvoisempana ja joustavampana kuin suomalainen ja ruotsalaisten äitien työllisyysastekin on korkeampi kuin suomalaisten äitien. Ruotsalaisten myös ajatellaan olevan asenteiltaan tasa-arvoisempia kuin suomalaisten.

Alla olevasta kuviosta nähdään, miten Pohjoismaissa suhtaudutaan työ- ja hoivavelvoitteiden jakamiseen tilanteessa, jossa perheessä on vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi. Miesvaltainen ansaitsija-malli viittaa tilanteeseen, jossa miehen vastuu työssäkäynnistä on suurempi kuin naisen ja nainen vastaavasti kantaa päävastuun lastenhoidosta. Tasa-arvoinen ansaitsija-hoivaaja-malli puolestaan tarkoittaa sitä, että nainen ja mies vastaavat työssäkäynnistä ja hoivan tuottamisesta yhtä paljon.

Image
kuvio

Kuvio 1. Mielipiteet työ- ja hoivavelvoitteiden jakamisesta Pohjoismaissa

Kuviosta nähdään, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa yli puolet naisista ja miehistä on sitä mieltä, että työ- ja hoivavelvoitteita ei tulisi jakaa tasa-arvoisesti äidin ja isän kesken. Ero erityisesti Ruotsiin on selvä, jossa yli 60 prosenttia on sitä mieltä, että työ- ja hoivavelvoitteet tulisi jakaa tasaisesti äidin ja isän välillä. Mistä tämä ero mielipiteiden välillä johtuu? Harjoitetun perhepolitiikan voidaan ajatella olevan yksi mielipiteisiin heijastuva tekijä; Ruotsissa on jo vuosikymmenten ajan johdonmukaisesti ajettu eri politiikan osa-alueilla Suomea vahvemmin erityisesti miesten hoivavastuun kasvattamista. Lisäksi Suomessa on vallalla Ruotsia voimakkaammin niin sanottu äidin hoivaihanne, jossa nimenomaan äidin antama hoiva nähdään parhaana ja ensisijaisena vaihtoehtona. Tämä heijastuu myös siihen, miten esimerkiksi päivähoitojärjestelmästä puhutaan. Suomessa varhaiskasvatuksesta käytävää keskustelua hallitsee usein se, mitä ongelmia päivähoitoon liittyy tai miten haitallista päivähoidossa oleminen on (pienille) lapsille. Ruotsissa keskustellaan enemmänkin siitä, että varhaiskasvatus on kaikkien lasten oikeus.

Suomalaisten mielipiteiden ”perinteisyys” on kuitenkin suhteellista. On hyvä muistaa, että muiden pohjoismaalaisten – ja varsinkaan ruotsalaisten – mielipiteet eivät edusta eurooppalaisessa mittapuussa keskivertoja näkemyksiä. Tämä käy hyvin ilmi alla olevasta kuviosta, jossa suhtautumista työ- ja hoivavelvoitteiden jakamiseen tarkastellaan 22 Euroopan maassa. Vaikka Suomi jää pohjoismaisessa vertailussa häntäpäähän, laajemmassa vertailussa Suomi sijoittuu mielipiteiden osalta niiden maiden joukkoon, joissa työ- ja hoivavelvoitteiden jakamiseen suhtaudutaan kohtuullisen tasa-arvoisesti.

Image
kuvio

Kuvio 2. Suhtautuminen työ- ja hoivavelvoitteiden jakamiseen 22 Euroopan maassa

Entä mitä suomalaisten mielipiteiden pohjalta voidaan sanoa perhevapaiden uudistamisesta? Perhevapaiden uudistaminen on luonnollisesti kiinni hyvin monesta asiasta, eikä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vähiten rahasta. Suomalaisista kuitenkin runsas 40 prosenttia on sitä mieltä, että alle kouluikäisten lasten perheissä työ- ja hoivavelvoitteet tulisi jakaa tasan äidin ja isän välillä. Tältä pohjalta voidaan olettaa, että kannatusta löytyisi myös perhevapaan uudistamiseen siten, että isän vastuuta hoivasta pyrittäisiin lisäämään.

Perhevapaiden uudistamisessa on kuitenkin kyse ennen kaikkea politiikasta. THL järjesti tiistaina 15.11. ”Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo” seminaarin. Seminaarin ohjelmassa oli paneeli, jossa kuuden puolueen edustajat keskustelivat muun muassa siitä, pitäisikö perhevapaita uudistaa, ja jos pitäisi, niin miten. Keskustelun pohjalta sai vaikutelman, että tahtotilaa perhevapaiden uudistamiseen löytyy jopa yli puoluerajojen. Toisaalta perhevapaiden uudistaminen näyttää olevan yksi politiikan ikuisuuskysymyksistä: keskustelu on jo vuosien ajan kuumennut aina säännöllisin väliajoin, mutta siitä huolimatta perhevapaajärjestelmän laajamittaisemmassa uudistamisessa ei ole ainakaan toistaiseksi onnistuttu.


VTT Milla Salin työskentelee Turun yliopistossa sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön yliopistonlehtorina.

VTT Minna Ylikännö työskentelee Turun yliopistossa sosiaalipolitiikan professorina ja Kelan tutkimuksessa johtavana tutkijana


Lähteet

SAK: SAK:n malli perhevapaiksi

Kokoomusnaiset: Perhevapaauudistus on tehtävä pian

Annika Saarikko Helsingin Sanomien Vieraskynässä: Perhevapaista pitää tehdä nykyistä joustavampia

Minna Salmi & Johanna Lammi-Taskula: 6+6+6 –malli vanhempainvapaan uudistamiseksi

THL:n seminaari Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo