Pääkirjoituksessa Januksen toimituskunta ottaa kantaa päätoimittaja Kirsi Güntherin ja Milla Salinin johdolla tieteen ja tutkimuksen vapauden puolesta Suomessa ja kansainvälisesti.
Tutkimusartikkelit:
Artikkelissa tarkastellaan rekrytoinnin ongelmia ja haasteita sekä niihin vastaamista työvoimapulasta kärsivillä aloilla, etenkin kaupan ja henkilökuljetuksen aloilla. Näille aloille rekrytoidaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, minkä vuoksi näkökulma tarkentuu erityisesti heidän työllistymisensä ja rekrytointinsa haasteisiin ja ongelmiin. Aineisto koostuu henkilöstöjohtamisen tehtävissä toimivien haastatteluista. Analyysiin perusteella nostetaan esille keskeiset teemat eli ensiksi maahanmuuttajataustaisten valmiudet työnhakijoina ja työntekijöinä, toiseksi työvoimaa rekrytoivien organisaatioiden käytännöt maahanmuuttajataustaisten rekrytoinnissa ja perehdytyksessä, sekä kolmanneksi maahanmuuttajien asema yhteiskunnassa ja työelämässä. Rekrytointi ei ole vain tekninen valinta, vaan sitä kehystävät yhteiskunnan ja työmarkkinoiden instituutiot ja käytännöt sekä organisaatioon liittyvät ehdot. Ongelmiin sekä niiden vastaamiseen keskittyvä analyysiosio jakaantuu kahteen osaan: ensinnä rekrytoinnin ja työnhaun prosesseihin sekä toiseksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden näkemiseen työvoimareservinä.
Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisia opastavia tekstejä, joissa perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia ohjataan kohtaamaan sateenkaariperheitä. Tutkimuksessa eritellään kategoria-analyysia käyttäen niitä keinoja ja luokitteluja, joiden avulla tekstien kirjoittajat tekevät teksteissä diskursiivista institutionaalista työtä muuttaakseen perhepalvelujen toimintaa yhdenvertaisemmaksi sekä niitä ammattilaisten ja asiakkaiden välisiä suhteita koskevia moraalisia järjestyksiä, joita tehdyt luokittelut rakentavat. Tutkimuksessa tunnistetaan kolme institutionaalisen työn keinoa: yhtäältä tekstit pyrkivät herättämään ammattilaisissa häpeää kuvaamalla ammattilaiset eri tavoin puutteellisiksi ja jopa mahdollisesti asiakkailleen haittaa aiheuttaviksi toimijoiksi. Toisaalta ammattilaisten puutteita ymmärrettiin sovinnollisena eleenä, ja kolmanneksi ammattilaisissa herätettiin ammattiylpeyttä korostamalla heidän työnsä tärkeyttä sekä heidän ammattitaitoaan ja potentiaaliaan.
Johannes Kananen: Luovuuden sosiaalipolitiikka
Artikkelissa luovuuden sosiaalipolitiikka perustuu oletukseen, että kaikilla ihmisillä on luovaa potentiaalia ja että sosiaalipolitiikka voi vapauttaa tätä potentiaalia koko kulttuurin tasolla. Vakiintuneita käytäntöjä, jotka tähtäävät inhimillisen potentiaalin kollektiiviseen vapauttamiseen voidaan nimittää luovuuden sosiaalipolitiikaksi. Tarkasteltaessa nykyistä sosiaalipolitiikan tutkimusta, voi luovuuden sosiaalipolitiikan käsitteen asemoida suhteessa sosiaalisia investointeja, kapitalismin variaatioita, ekohyvinvointivaltiota ja hyvinvointitaloutta painottavia suuntauksia. Tällainen tarkastelu osoittaa, että sosiaalisia investointeja ja kapitalismin variaatioita käsittelevät suuntaukset ovat edistäneet taloustieteen imperialismia, jonka myötä uusklassisen talousteorian oletuksia ja menetelmiä on sovellettu sosiaalipolitiikan kannalta keskeisiin kysymyksiin. Luovuuden sosiaalipolitiikka nojautuu vaihtoehtoiseen, yhteistyötä painottavaan talousajatteluun ja asemoituu siten lähemmäs ekohyvinvointivaltiota ja hyvinvointitaloutta painottavia suuntauksia.
Artikkelissa organisaatioiden strategiat nähdään eräinä ammatillisen työkulttuurin muotoutumiseen liittyvinä tekijöinä. Tutkimusperustaisen sosiaalityön ammatillisen työkulttuurin edistämisessä tarvitaan ymmärrystä strategisen tason ohjeistuksesta. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia sosiaalityön ammatilliseen työkulttuuriin liitettäviä sosiokulttuurismateriaalisia piirteitä lakisääteisissä hyvinvointisuunnitelmissa on. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys kiinnittyy sosiaalityön työkulttuurin käsitteeseen ja sisältöön. Tutkimuksessa analysoidaan (n=16) hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaa laadullisella, teoriaohjaavalla dokumenttianalyysilla. Tiedonmuodostamista ohjaa praktinen tiedonintressi. Tulosten perusteella hyvinvointisuunnitelmissa korostuvat teknismateriaaliset näkökulmat, kuten strategiat ja lainsäädännön velvoittavuus suunnitelmien laatimisessa. Toisaalta strategiset tavoitteet ilmentävät sosiokulttuurisia näkökulmia, kuten osallisuutta, vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Sosiaalityö eksplisiittisesti kuvailtuna jää katveeseen.
Tutkimuksessa analysoidaan hoivan tarpeesta aiheutuvia kustannuksia iäkkäille (yli 65-vuotialle) hoivaa tarvitseville henkilöille sekä heidän läheisilleen. Aineisto koostuu teema- ja elämäkertahaastatteluista, sekä kyselystä. Artikkelissa hyödynnetään taloudellisen lukutaidon teoreettista viitekehystä. Taloudelliseen lukutaitoon kuuluu taito ymmärtää omaa taloutta ja taloudellista käyttäytymistään, kyky etsiä, löytää, ymmärtää ja tulkita keskeistä taloudellista tietoa sekä taito tehdä omaan talouteen liittyviä asianmukaisia päätöksiä ja ymmärtää niiden seurauksia. Hoivasta aiheutuu aineiston perusteella säännöllisiä kustannuksia. Tulkinnat näistä kustannuksista vaihtelivat, palveluista ja lääkkeistä aiheutuvien kustannusten lisäksi hoivan tarpeet aikaansaavat esimerkiksi kasvaneita vesi- tai vaatekustannuksia. Taloudellinen lukutaito heikkenee iän myötä ja etenkin muistisairaudet heikentävät taloudellista lukutaitoa ja lisäävät ikääntyneiden riskiä joutua taloudellisesti hyväksikäytetyksi.
Puheenvuorot
Janus 1/2025 ensimmäisessä puheenvuorossa Toni Rajala ja Sanni Salonen pohtivat sosiaalityön yliopistokoulutuksen asemaa uusliberalisoituvissa yliopistoissa. Puheenvuorossa esitetään sosiaalityön akateemisen henkilökunnan soveltamaa akateemista käytäntöpolitiikkaa sekä rakenteellista sosiaalityötä uusliberalismin vastavoimaksi. Toisessa puheenvuorossa Miina Arajärvi pohtii sosiaalityön psykososiaalista asiantuntijuutta moniammatillisessa yhteistyössä psykiatrian avohoidossa. Puheenvuorossa esitetään keinoja edistää sosiaalityön psykososiaalisen asiantuntijuuden aseman jäsentämistä sekä käytännön viitekehyksen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistamista terveyssosiaalityön kentällä. Kolmannessa puheenvuorossa Joona Barck ym. tarkastelevat neurokirjon nuorten ja vanhempien näkemyksiä palvelujen kehittämistarpeista perustuen NEPSOS-hankkeen tutkimustuloksiin. Puheenvuoron mukaan palvelujen kehittämistarpeet keskittyvät erityisesti asiakaslähtöiseen kohtaamiseen ja huomiointiin, neurokirjon tunnistamiseen ja diagnooseihin sekä arjen tukemiseen.
Kirja-arviot
Janus 1/2025 sisältää kaksi kirja-arvioita. Ensin Ulla Salovaara ja Janika Lindström tarkastelevat päihteisiin ja niiden käyttäjiin liittyvän stigman moninaisuutta syventyen Michelle Addisonin ja kumppaneiden toimittamaan teokseen ”Drugs, Identity and Stigma”. Lopuksi Mirja Satka arvioi Johanna Kiilin ja kumppaneiden toimittaman teoksen: ”Lapsiperheiden ja lastensuojelun sosiaalityö.” Satka esittää teoksen olevan ”jo nyt yksi oman tutkimusalansa merkkipaaluista.”
Lue koko numero täältä!