Karoliina Majamaa
28.2.2017
Maksuhäiriömerkintä löytyi Asiakastiedon tilastojen mukaan vuoden 2016 lopussa 373 100 suomalaiselta. Merkintä oli yleisin 25–29- ja 30–34-vuotiaiden ikäryhmissä, ja niitä oli eritoten miehillä. Vaikka nuorten aikuisten ja etenkin miesten velkaongelmat ovat hälyttävällä tasolla, ilmiö ei ole uusi. Nuorten aikuisten maksuhäiriöt alkoivat yleistyä 1990-luvun lopulla, mutta varsinkin 2000-luvun alkupuolen jälkeen niiden määrä on kasvanut merkittävästi. Myös ulosotossa olevien nuorten aikuisten osuus on Oksasen ja kumppaneiden (2016) tutkimuksen mukaan huomattava ja usein maksuongelmat kasautuvat samoille henkilöille; noin puolella ulosottoon joutuneista nuorista aikuisista oli vähintään viisi erilaista velkaa ulosotossa yhdeksän vuoden seurannan aikana.
Miksi nuorten aikuisten velkaantuminen on sitten muodostunut näin suureksi ongelmaksi? Tutkimusten mukaan syyt velkaongelmien taustalla ovat moninaiset. Ensinnäkin vakuudettomat luottoja on helppo saada ja niitä otetaan paljon. Esimerkiksi käräjäoikeuksien 18–24-vuotiaille määräämistä velkomustuomioista 64 prosentissa tapauksista ainakin yksi veloista liittyi luotonantoyrityksiin eli maksamattomiin pikavippeihin tai vastaavanlaisiin pienlainoihin. 25–34-vuotiailla näiden velkomustuomioiden osuus oli 45 prosenttia. (Majamaa ym. 2016.) Monet suhteellisen helposti otettavat luotot ja lainat mahdollistavat maksuvaikeuksien näennäisen hallitsemisen entistä kauemmin. Totuus on kuitenkin usein toinen: maksuvaikeuksissa olevan nuoren yrittäessä paikata ongelmia uudella luotolla velkaongelma siirtyy hetkellisesti, mutta syvenee entisestään.
Ongelmavelat eivät nuortenkaan kohdalla ole yksinomaan pikavipeistä tai kulutusluotoista johtuvia, ja velkaantumisen kirjo onkin nuorilla hyvin laaja. Aggressiivinen mainonta, verkko-ostamisen helppous ja erilaisten maksutapojen runsaus hämää helposti nuorta kuluttajaa. Ostoksia saatetaan tehdä hyvin huolettomasti, sillä ostoksia maksetaan usein vasta viikkojen päästä ja pienissä osissa. Pienistä osamaksuista kertyy kuitenkin nopeasti suuri menoerä, ja usealle eri taholle suuntautuva velkaantuminen johtaa nopeasti vaikeuksiin laskujen maksussa tai lisävelkaantumiseen ennen kuin velkahanat sulkeutuvat maksuhäiriömerkinnän myötä. Vaikka kuluttaminen on merkittävä syy nuorten aikuisten ongelmavelkaantumiseen, ei se kuitenkaan ole ainoa tie, sillä maksamattomat terveysmaksut, sakot ja rangaistukset muodostavat ison erän velkaongelmien kirjosta. Myös maksamaton liikennevakuutusmaksu tai ajoneuvovero on monella nuorella aikuisella syynä ulosottoon joutumiselle, kun taas joukkoliikenteen tarkastusmaksu menee usein ulosottoon pääkaupunkiseudun alaikäisillä nuorilla (Rantala ym. 2015).
Nuoruuteen liittyy useita elämäntapahtumia, jolloin rahantarpeessa tapahtuu selkeitä muutoksia. Oksanen ja hänen kollegansa (2016) tarkastelivat pitkittäisen rekisteriaineiston avulla kolmen keskeisen elämäntapahtuman eli lapsuuden kodista poismuuton, ensimmäisen kokopäiväisen työpaikan ja vanhemmaksi tulon yhteyttä ulosottoon joutumiselle. He havaitsivat, että varhainen kotoa poismuutto oli taloudellisten vaikeuksien muodostumisessa keskeinen käännekohta, ja 15–18-vuotiaana lapsuudenkodista poismuuttaneilla todennäköisyys joutua ulosottoon alkoi kasvaa vain muutamia kuukausia muuton jälkeen. Myös lapsen syntymä altisti ulosottoon joutumiselle. Toisaalta pelkän peruskoulun varaan jääneet nuoret aikuiset päätyivät ulosottoon tutkinnon suorittaneita herkemmin. Parisuhteen päättyminen, työttömäksi jääminen tai vakava sairastuminen löytyvät usein myös nuoren aikuisen vakavan velkaongelman taustalta (Majamaa & Rantala 2016).
Merkittävä ongelmavelkaantuminen alkaa nuoren täytettyä 18 vuotta ja velkaongelmia esiintyy etenkin peruskoulun varaan jääneillä nuorilla aikuisilla (Oksanen ym. 2015). Herääkin kysymys kuinka nämä korkeintaan peruskoulun varaan jääneet nuoret aikuiset tavoitettaisiin parhaiten ja saataisiin heidän talousosaamisen tasoa nostettua. Eritoten tärkeää olisi lisätä nuorten ymmärrystä siitä, miten maksuhäiriömerkintä vaikuttaa nuoren arkeen konkreettisesti. Esimerkiksi asunnon vuokraamisen vaikeutuminen ja operaattorisopimuksen solmimisen estyminen maksuhäiriömerkinnän myötä voisi avata monen nuoren silmät maksujen laiminlyönnin kauaskantoisista oikeudellisista seurauksista. Toisaalta olisi tärkeää lisätä myös matalakorkoisten pienlainojen saantimahdollisuuksia – nuorten aikuisten pienet käytettävissä olevat tulot harvoin mahdollistavat puskurirahaston säästämisen yllättävien menojen tai elämänmuutosten varalle.
Oma aktiivisuus maksamattoman laskun suhteen on kuitenkin avain alkaviin velkaongelmiin. Nuoren pitäisi ottaa yhteys velkojaan heti, kun laskun maksun kanssa tulee vaikeuksia. Eräpäivän siirto ja maksun pilkkominen osiin on useimmiten helposti sovittavissa velkojan kanssa. Jos usea pieni velka alkaa kasaantua, niiden yhdistäminen yhdeksi suuremmaksi velaksi helpottaa myös oman maksukyvyn hahmottamista. Sosiaalinen luototus, sosiaalitoimiston palvelut, velkaneuvonta, Takuu-Säätiön pienlaina ja neuvottelut ulosottomiehen kanssa maksusuunnitelmasta ovat mahdollisia, mutta näihinkin tarvitaan nuoren omaa aktiivisuutta ja halua tarttua ongelmaan ennen kuin velkakierre syvenee. Esimerkiksi rahahuolissa ja maksuongelmissa Takuu-Säätiön Velkalinja tarjoaa keskusteluapua, kuten myös Kysy rahasta -chat, jossa voi nimettömästi kysyä mieltä askarruttavista taloudellisista ongelmista hyvin matalalla kynnyksellä. Sen sijaan erilaisten riippuvuuksista, kuten peli-, alkoholi- tai huumeriippuvuuksista kärsivä ongelmavelkaantunut nuori tarvitsee moniammattilista apua useilla elämän eri osa-alueilla.
VTT Karoliina Majamaa työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.
Kirjoitus perustuu Suomen Akatemian rahoittaman Nuoret ja velka -osahankkeen tutkimustuloksiin.
Lähteet
Majamaa, Karoliina & Rantala, Kati (2016). Nuorten aikuisten velat, velkaongelmat ja keinot talouden tasapainottamiseksi. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto. Katsauksia 16/2016.
Majamaa, Karoliina; Rantala Kati & Sarasoja, Laura (2016). Velkaongelmien luonne ja pikavippiuudistuksen vaikutukset velkomustuomioiden valossa. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto. Katsauksia 9/2016.
Oksanen, Atte; Aaltonen, Mikko & Rantala, Kati (2015). Determinants of Debt Problems in a Nordic Welfare State: a Finnish Register-Based Study. Journal of Consumer Policy 38(3), 229–246.
Oksanen, Atte; Aaltonen, Mikko & Rantala, Kati (2016). Debt problems and life transitions: a register-based panel study of Finnish young people. Journal of Youth Studies.
Rantala, Kati; Majamaa, Karoliina & Oksanen, Atte (2015). Mopoilun nurjat puolet: laittomat ulottuvuudet ja oikeudelliset seuraamukset. Nuorisotutkimus, 33, 38–54.