Numero on luettavissa täällä:
Numero on luettavissa täällä: https://journal.fi/janus
Tutkimusartikkelit:
Mari Kivistö ja Liisa Hokkanen: Vammaissosiaalityön harkitseva toimijuus – metasynteesi
Mari Kivistön ja Liisa Hokkasen tutkimuksessa tarkastellaan harkinnan rakentumista vammaissosiaalityössä. Analyysi perustuu metasynteesiin ja siinä rakentuu kuva vammaissosiaalityön harkintatiloista ja harkintateoista sekä näiden välisistä suhteista vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien näkökulmasta. Tuloksien synteesistä muodostuu vammaissosiaalityön harkitseva toimijuus, joka rakentuu sosiaalityötä ulkoa- ja sisältäpäin ohjaavien harkintatilojen ja näihin kytkeytyvien harkintatekojen välisissä suhteissa sekä suhteessa sosiaalityön toimijuuteen.
Karoliina Ojanen: ”Kyllähän siitä omasta vastuusta puhutaan aika paljonkin aikuisten
Karoliina Ojanen tutkii nuoriin aikuisiin kohdistuvaa vastuullistamista aikuissosiaalityössä ja artikkelissa kysytään, millaisiin yhteiskunnallisiin taustaolettamiin ja ihanteisiin järkeily ja harkinta käytännön tasolla pohjaavat vastuullistamisen näkökulmasta. Aineistona on aikuissosiaalityön työntekijöiden haastattelut, joita analysoidaan diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, miten sosiaalityöntekijöiden puheessa toistuu yksilön vastuun ja vastuullistamisen kiistämättömyys. Toisaalta käsitykset vastuullisista asiakkaista istuvat rikkonaisesti sosiaalityöntekijöiden arjen todellisuuteen - yksilöllistä vastuuta painottava ideologia kadottaa yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien huomioimisen ja ihmisten tilanteiden kompleksisuuden.
Artikkeli paikantuu sensitiiviseen tutkimusaiheeseen ja tarkastelee rikostaustaisten naisten kokemuksia äitiydestä tilanteissa, joissa äitinä onnistumista tulkitaan useiden viranomaisten toimesta. Analyysin keskiössä ovat rikostaustaisten naisten kokemukset äitiydestä erityisesti lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa. Tulosluku kuvaa, miten naisten äitiysidentiteetti on ristiriidassa lastensuojeluviranomaisten näkemysten kanssa, samalla kun naisten kohtaamattomuuden kokemuksissa sosiaalityöntekijät eivät arvosta vankeusaikaista muutostyöskentelyä ja raittiutta. Tutkimus korostaa naisten nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksen tärkeyttä palvelujärjestelmässä. Riittävän hyvän äitiyden kokemukset voivat kannatella ja edistää rikostaustaisten naisten muutostyöskentelyä.
Laura Tarkiainen: Miksi rap on niin hyvä idea? Sosiaalityön opiskelijoiden kuvauksia raplyriikan
Artikkelissa tutkitaan sosiaalityön opiskelijoiden kuvauksia rap-lyriikan opetuskäytöstä. Musiikin ja laululyriikan opetuskäyttö voi tukea opiskelijoita eri ilmiöiden ja teorioiden välisten yhteyksien tunnistamisessa sekä teoreettisen tiedon soveltamisessa. Tutkimusaineisto koostuu 28 maisterivaiheen sosiaalityön opiskelijan kirjallisesta oppimistehtävästä. Tutkimustulosten perusteella rap-lyriikan käyttö voi yhtäältä auttaa opiskelijoita sisäistämään syväsuuntaavia oppimisstrategioita, herättää opiskelumotivaatiota sekä madaltaa kynnystä soveltaa oppimaansa sosiaalityön tutkimukseen ja käytäntöön. Toisaalta rap-lyriikan opetuskäyttöä voi estää voimakkaiden tunteiden, erimielisten kantojen ja vastakkainasetteluiden herääminen opetustilanteissa. Artikkelin johtopäätökset rohkaisevat kuitenkin populaarikulttuuristen ja taidelähtöisten aineistojen hyödyntämiseen sosiaalityön opetuksessa.
Puheenvuorot:
Enni Mikkosen, Timo Harrikarin, Sanna Hautalan, Tuomas Leppiahon, Tarja Pösön ja Anna-Riitta Salomäen puheenvuorossa pohditaan katastrofin käsitteistöä, määrittelyjä ja inhimillistä ulottuvuutta sekä katastrofien parissa tehtävää sosiaalityötä. Katastrofi-käsite pakenee yksinkertaisia ja selkeitä määritelmiä ja sitä on tarkasteltava suhteessa sosiaalityön ylirajaiseen kontekstiin.
Kathrin Komp-Leukkusen professoriluentoon perustuva puheenvuoro tarkastelee vanhuuden määritelmiä ja lähestymistapoja.
Kirja-arviot:
Numero sisältää kaksi kirja-arviota. Ensin Eeva Rossi pohtii vanhuuden kokemusta kahdessa kulttuurissa kertomalla teoksesta ”Babuškoja, teräsvaareja ja digisenioreita. Muuttuva vanhuus Suomessa ja Venäjällä”. Tämän jälkeen Miisa Törölä ja Elli Jutila kertovat naiserityisen uusintarikollisuuden ehkäisystä teoksen “The Wiley Handbook on What Works with Girls and Women in Conflict with the Law. A Critical Review of Theory, Practice, and Policy” avulla, joka tarjoaa myös näkökulmia ihmisoikeustyöhön rikosseuraamusalalla.