Lue koko lehti täältä: https://journal.fi/janus
Pääkirjoituksessa lehden päätoimittajat Kirsi Günther ja Milla Salin kertovat myös Januksen syksyn teemanumerohausta.
Tutkimusartikkelit:
Artikkelissa tarkastellaan perhesosiaalityön ja lastensuojelun rajapinnoilla tehtävää palvelutarpeen arviointia asiakasnäkökulmasta. Palvelutarpeen arvioinnin tarkastelu näkemyspohjaisesta asiakasnäkökulmasta sijoittuu henkilökohtaisten asiakaskokemusten, kansalaismielipiteiden ja maallikkonäkemysten tutkimisen välimaastoon. Tutkimustulokset perusteella hyvässä palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään ja selitetään ongelmat sekä tuotetaan näkymiä niiden ratkaisemiseksi. Samalla artikkeli korostaa sosiaalityöntekijöiden monipuolisen tiedon ja osaamisen tärkeyttä. Tutkimus saa pohtimaan palvelujärjestelmän organisointitapoja, joissa palvelutarpeen arviointi irrotetaan muusta sosiaalityöstä.
Artikkelissa tutkitaan sosiaalityön orientaatioita valkoisuuden ja rodullistavien rakenteiden tuottamiseen, ylläpitämiseen ja purkamiseen ammatillisissa käytännöissä ja konteksteissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys paikantuu kriittiseen valkoisuuden tutkimukseen ja dekoloniaaliseen näkökulmaan. Analyysissa tuotetaan kolme tulkinnallista kehystä: pelastajuusorientaatio, järjestelmäkeskeinen orientaatio ja solidaarisuusorientaatio. Tutkimustuloksissa kuvataan sosiaalityössä vallitsevaa hiljaisuutta liittyen alan toiseuttaviin rakenteisiin. Samalla sosiaalityöntekijät joutuvat tasapainottelemaan eriarvoistavien rakenteiden ja ammattieettisten arvojensa välillä. Ajankohtainen artikkeli korostaa rodullistavien rakenteiden tunnistamisen tärkeyttä sosiaalityön koulutuksessa ja tutkimuksessa.
Tutkimuksessa kysytään, millaisia jäsenkategorioita kehitysvammahuollon ammattilaiset asiakkaistaan rakentavat ja millaista kehitysvammaisen asiakkaan toimijuutta jäsenkategoriat mahdollistavat? Tutkimustulokset osoittavan passiivisen asiakaskuvan olevan väistyvä. Samalla uudelleenmuotoutuva asiakaskuva luo näkemyksen asiakkaasta oman elämänsä toimijana. Kuitenkin toimijuuden mahdollisuuksia ja rajoja vielä etsitään ammattilaisten puheessa. Tulosten perusteella yhtäältä näkemys asiakkaasta aktiivisena toimijana on saanut jalansijaa, toisaalta tämä asiakaskuva on monikerroksinen ja jännitteinen.
Artikkelissa tarkastellaan, miten nuorten erityisasumisneuvontaa voidaan toteuttaa systemaattisesti, tietoon perustuen sekä miten toimintaa voidaan dokumentoida ja arvioida tuloksellisuuden ja vaikutusten osoittamiseksi. Tutkimusaineisto on kerätty erityisasumisneuvonnassa asioineilta nuorilta, jotka vastasivat 3X10D-elämäntilannemittariin. Tulosten perusteella nuoret kokivat tarvitsevansa tukea muun muassa Kelan taloudellisissa tuissa ja asunnonhaussa, tulevaisuuden suunnittelussa ja viranomaisten kanssa asioimisessa sekä arjen hallinnassa. Asuminen onnistui suurimmalla osalla erityisasumisneuvontaan tulleilla nuorilla, mutta erityisen vaikeassa tilanteessa olivat nuoret, joiden elämässä oli monia hyvinvointia haastavia tai vähentäviä tekijöitä. Nuorten erityisasumisneuvonnan lähtökohtana on oltava kokonaisvaltainen elämäntilanteen ja hyvinvoinnin kartoitus.
Puheenvuorot:
Januksen 3/2023 numeron kahdessa puheenvuorossa käsitellään sosiaalityötä paikallisyhteisöissä ja työkulttuureissa maaseudulla ja kaupungissa.
Kirja-arviot: