Janus 2/2024 on julkaistu

Pääkirjoituksessa Kirsi Günther ja Milla Salin kertovat Januksen kevään kuulumisista ja toivottavat kaikille Januksen lukijoille kesäisiä lukuhetkiä lehden parissa!

Tutkimusartikkelit

Maria Karhunen ja Tarja Orjasniemi: Palvelujärjestelmien toiseutta tuottavat rakenteet huumeita käyttävien asiakkuudessa – Rakenteellisen sosiaalityön näkökulma 

Artikkelissa tutkitaan huumeita käyttävien ihmisten kokemuksia toiseutta tuottavista rakenteista palvelujärjestelmissä rakenteellisen sosiaalityön viitekehyksessä. Tutkimusaineisto koostuu suonenisisäisesti huumeita käyttävien tai käyttäneiden asiakkaiden haastatteluista. Tuloksissa osoitetaan, miten yksilöt kohtaavat palvelujärjestelmässä sivuuttamista, pallottelua, poiskäännyttämistä, epäluottamusta, leimautumista, vastuuttamista ja erilaisia olettamuksia. Palveluihin pääsyn haasteet ilmenevät mm. mielenterveyshäiriöiden ja päihteiden käytön rinnakkaisuuden kohdalla, ja päihteettömyyden vaade muodostuu monelle liian korkeaksi kynnykseksi hakea ja saada apua. Tutkimus korostaa rakenteellisen sosiaalityön tärkeyttä hyvinvointialueiden palvelurakenteiden kehittämistyössä.

Karoliina Majamaa ja Anna-Riitta Lehtinen: Järjestelylainaan Takuusäätiön takausta hakeneiden velkarakenteen muutos ajanjaksolla 2013-2018

Artikkelissa tutkitaan järjestelylainaan Takuusäätiön takausta hakeneiden velkojen koostumusta, hakijarakennetta ja koettua velkaantumisen syytä ajanjaksolla 2013–18. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään talousosaamista, joka kuvaa kuluttajien taloudellisten tietojen ja taitojen lisäksi taloudellisia mahdollisuuksia ja käyttäytymistä. Tulosten perusteella mm. takausta hakeneiden velat sisälsivät euromääräisesti aiempaa suurempia pikalainoja vuoden 2015 jälkeen, jolloin myös hyvätuloiset hakijat korostuivat talousosaamisen takia velkaantuneiden ryhmässä verrattuna niihin, jotka olivat velkaantuneet muista syistä. Tutkimus korostaa liiallisen velkaantumisen ehkäisyn vaativan kuluttajien talousosaamisen ja toimijuuden vahvistamisen lisäksi sääntelyä.

Tuija Korpela ja Hanna-Mari Heinonen ja Markku Laatu: Madaltuiko asiointikynnys? Perustoimeentulotukiasiakkuus Helsingissä ennen ja jälkeen Kela-siirron 

Perustoimeentulotuki siirrettiin kunnista Kelan toimeenpantavaksi vuonna 2017. Artikkelissa tarkastellaan, miten tämä toimeenpanossa tapahtunut muutos heijastui tuen hakemiseen, saamiseen ja tukikuukausien määrään Helsingissä. Tarkastelu perustuu rekisteriaineistoon vuosilta 2011–2019, ja muutoksia tarkastellaan iän, sukupuolen, siviilisäädyn, kansalaisuuden, tulotason ja muiden Kelan etuuksien saamisen mukaan. Tulokset osoittavat perustoimeentulotuen hakemisen yleistyneen uudistuksen jälkeen kaikissa ryhmissä. Erityisesti Kelan etuuksia aiemmin saaneet, nuoret ja muut kuin Suomen kansalaiset hakivat ja saivat tukea Kelasta yleisemmin kuin sosiaalitoimesta. Tuen saannin kesto lyheni lähes kaikissa ryhmissä. Tutkimuksen perusteella kynnys asioida toimeentulotukiasioissa Kelassa on ainakin Helsingissä matalampi kuin sosiaalitoimessa.

Arja Jokinen ja Katja Kuusisto ja Erna Törmälehto ja Anna Metteri ja Riikka Korkiamäki: Sosiaalityön opiskelijoiden kokemuksia ammatillista oppimista tukevista tekijöistä käytännönopetusjaksoilla 

Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalityön opiskelijoiden kokemuksia tekijöistä, jotka tukevat heidän ammatillista oppimistaan käytännönopetusjaksoilla. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella, johon vastasi sosiaalityön kandidaattiopintojen ja maisteriopintojen käytännönopetusjaksoilla olleet opiskelijat. Tulosten pohjalta opintojen vaihe vaikutti keskeisesti oppimista tukeviin tekijöihin. Kandidaattivaiheessa tärkeinä pidettiin ohjaajalta saatua tukea ja käytännöllistä ohjausta sekä mahdollisuutta ohjaajan työn seuraamiseen ja tuettuun itsenäiseen tekemiseen. Maisteriopinnoissa taas painottui ohjaajan ammattitaito, työtehtävien monipuolisuus sekä mahdollisuus keskittyä kokonaisuuksiin ja reflektoida työtä. Sen sijaan käsitteellinen reflektio oppimisen edistäjänä mainittiin vain harvoin. Johtopäätökset saavat pohtimaan yhteistyön tärkeyttä yliopiston, kentällä toimivien ohjaajien ja hyvinvointialueiden kanssa.

Katri Ylönen: Tietojärjestelmien tarjoumat ja rajoitteet sosiaalityön dokumentoinnissa 

Ylönen tarkastelee tietojärjestelmien käyttöä sosiaalityön dokumentoinnin toteuttamisessa soveltaen tarjouman käsitettä. Tarjoumien näkökulmalla voidaan ymmärtää dokumentointia mahdollistavia ja rajoittavia tekijöitä. Aineisto koostuu eri sosiaalihuollon palveluissa toimivien sosiaalityöntekijöiden haastatteluista, jotka analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tulokset vahvistavat ymmärrystä tietojärjestelmien tärkeästä roolista sosiaalityössä. Toisaalta artikkelissa tuodaan esiin niiden lukuisat rajoitteet, jotka eivät aina mahdollista sujuvaa, luotettavaa ja asiakasturvallista dokumentointia. Tulokset osoittavat, miten merkittävässä roolissa tietojärjestelmät ovat dokumentoinnin onnistumisen kannalta, ja miten tärkeää niiden kehittämiseen on panostaa.

Puheenvuorot 

Maija Mänttäri-van der Kuip, Sanna Lähteinen, Hanna Ristolainen, Sinikka Forsman, Tuula Kaitsaari ja Harry Lunabba pohtivat puheenvuorossaan yllättävän vähän keskusteltua aihetta: miten sosiaalityön koulutuksessa voidaan varmistaa, että opiskelemaan valitut henkilöt ovat alalle soveltuvia ja että heillä on valmistuessaan sosiaalityöntekijältä edellytettävät ammatilliset tiedot ja taidot. 

Hanna Ristolainen ja Henna Isoniemi ja Meri Moisio ja Elisa Tiilikainen käsittelevät puheenvuorossaan sosiaalipalvelujen interventiotutkimukseen ja sen toteutukseen liittyviä näkökulmia. Kirjoittajat pohtivat mm. interventiotutkimuksen suunnittelun, toteutuksen, osallistujien rekrytoinnin ja tutkimusaineistonkeruun kysymyksiä.

Kirja-arvio 

Mona Mannevuo tarkastelee huumehoitojen kirjavaa lähihistoriaa Katariina Parhin kirjoittaman ”Saadaan vähän kamaa” –teoksen avulla. Mannevuon mukaan teos avaa ikkunan sosiaalilääketieteen moniammatilliseen historiaan sekä haastaa lukijoita pohtimaan päihdepolitiikan jakolinjoja ja moraalisia ulottuvuuksia.

Lue koko lehti täältä.