Pääkirjoituksessa Kirsi Günther ja Milla Salin kertovat Januksen kevään kuulumisista ja toivottavat kaikille Januksen lukijoille kesäisiä lukuhetkiä lehden parissa!
Tutkimusartikkelit
Artikkelissa tutkitaan järjestelylainaan Takuusäätiön takausta hakeneiden velkojen koostumusta, hakijarakennetta ja koettua velkaantumisen syytä ajanjaksolla 2013–18. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään talousosaamista, joka kuvaa kuluttajien taloudellisten tietojen ja taitojen lisäksi taloudellisia mahdollisuuksia ja käyttäytymistä. Tulosten perusteella mm. takausta hakeneiden velat sisälsivät euromääräisesti aiempaa suurempia pikalainoja vuoden 2015 jälkeen, jolloin myös hyvätuloiset hakijat korostuivat talousosaamisen takia velkaantuneiden ryhmässä verrattuna niihin, jotka olivat velkaantuneet muista syistä. Tutkimus korostaa liiallisen velkaantumisen ehkäisyn vaativan kuluttajien talousosaamisen ja toimijuuden vahvistamisen lisäksi sääntelyä.
Perustoimeentulotuki siirrettiin kunnista Kelan toimeenpantavaksi vuonna 2017. Artikkelissa tarkastellaan, miten tämä toimeenpanossa tapahtunut muutos heijastui tuen hakemiseen, saamiseen ja tukikuukausien määrään Helsingissä. Tarkastelu perustuu rekisteriaineistoon vuosilta 2011–2019, ja muutoksia tarkastellaan iän, sukupuolen, siviilisäädyn, kansalaisuuden, tulotason ja muiden Kelan etuuksien saamisen mukaan. Tulokset osoittavat perustoimeentulotuen hakemisen yleistyneen uudistuksen jälkeen kaikissa ryhmissä. Erityisesti Kelan etuuksia aiemmin saaneet, nuoret ja muut kuin Suomen kansalaiset hakivat ja saivat tukea Kelasta yleisemmin kuin sosiaalitoimesta. Tuen saannin kesto lyheni lähes kaikissa ryhmissä. Tutkimuksen perusteella kynnys asioida toimeentulotukiasioissa Kelassa on ainakin Helsingissä matalampi kuin sosiaalitoimessa.
Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalityön opiskelijoiden kokemuksia tekijöistä, jotka tukevat heidän ammatillista oppimistaan käytännönopetusjaksoilla. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella, johon vastasi sosiaalityön kandidaattiopintojen ja maisteriopintojen käytännönopetusjaksoilla olleet opiskelijat. Tulosten pohjalta opintojen vaihe vaikutti keskeisesti oppimista tukeviin tekijöihin. Kandidaattivaiheessa tärkeinä pidettiin ohjaajalta saatua tukea ja käytännöllistä ohjausta sekä mahdollisuutta ohjaajan työn seuraamiseen ja tuettuun itsenäiseen tekemiseen. Maisteriopinnoissa taas painottui ohjaajan ammattitaito, työtehtävien monipuolisuus sekä mahdollisuus keskittyä kokonaisuuksiin ja reflektoida työtä. Sen sijaan käsitteellinen reflektio oppimisen edistäjänä mainittiin vain harvoin. Johtopäätökset saavat pohtimaan yhteistyön tärkeyttä yliopiston, kentällä toimivien ohjaajien ja hyvinvointialueiden kanssa.
Katri Ylönen: Tietojärjestelmien tarjoumat ja rajoitteet sosiaalityön dokumentoinnissa
Ylönen tarkastelee tietojärjestelmien käyttöä sosiaalityön dokumentoinnin toteuttamisessa soveltaen tarjouman käsitettä. Tarjoumien näkökulmalla voidaan ymmärtää dokumentointia mahdollistavia ja rajoittavia tekijöitä. Aineisto koostuu eri sosiaalihuollon palveluissa toimivien sosiaalityöntekijöiden haastatteluista, jotka analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tulokset vahvistavat ymmärrystä tietojärjestelmien tärkeästä roolista sosiaalityössä. Toisaalta artikkelissa tuodaan esiin niiden lukuisat rajoitteet, jotka eivät aina mahdollista sujuvaa, luotettavaa ja asiakasturvallista dokumentointia. Tulokset osoittavat, miten merkittävässä roolissa tietojärjestelmät ovat dokumentoinnin onnistumisen kannalta, ja miten tärkeää niiden kehittämiseen on panostaa.
Puheenvuorot
Maija Mänttäri-van der Kuip, Sanna Lähteinen, Hanna Ristolainen, Sinikka Forsman, Tuula Kaitsaari ja Harry Lunabba pohtivat puheenvuorossaan yllättävän vähän keskusteltua aihetta: miten sosiaalityön koulutuksessa voidaan varmistaa, että opiskelemaan valitut henkilöt ovat alalle soveltuvia ja että heillä on valmistuessaan sosiaalityöntekijältä edellytettävät ammatilliset tiedot ja taidot.
Hanna Ristolainen ja Henna Isoniemi ja Meri Moisio ja Elisa Tiilikainen käsittelevät puheenvuorossaan sosiaalipalvelujen interventiotutkimukseen ja sen toteutukseen liittyviä näkökulmia. Kirjoittajat pohtivat mm. interventiotutkimuksen suunnittelun, toteutuksen, osallistujien rekrytoinnin ja tutkimusaineistonkeruun kysymyksiä.
Kirja-arvio
Mona Mannevuo tarkastelee huumehoitojen kirjavaa lähihistoriaa Katariina Parhin kirjoittaman ”Saadaan vähän kamaa” –teoksen avulla. Mannevuon mukaan teos avaa ikkunan sosiaalilääketieteen moniammatilliseen historiaan sekä haastaa lukijoita pohtimaan päihdepolitiikan jakolinjoja ja moraalisia ulottuvuuksia.
Lue koko lehti täältä.