Pääkirjoituksessa päätoimittajat Kirsi Günther ja Milla Salin palaavat edellisen vuoden tapahtumiin ja kiittävät kaikkia Januksen toimitustyöhön osallistuneita ja lukijoita yhteisistä hetkistä Janus-lehden parissa.
Tutkimusartikkelit:
Artikkelissa tutkitaan tapaustutkimuksen keinoin sosiaalisen tulosrahoituksen eli tulosperusteisen rahoitussopimuksen (SIB) edistämisprosessia osana hyvinvointipalveluiden uudenlaista organisoimista. John Kingdonin monien virtausten teoriaa hyödyntämällä sekä asiantuntijahaastatteluja ja valtiopäiväasiakirjoja aineistona käyttämällä artikkelissa piirtyy kuva siitä, miten SIB-malli sai poliittista kannatusta yksittäisten toimijoiden aktiivisuuden, poliittisen tilanteen ja sattumanvaraisten tapahtumien kautta.
Artikkelissa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä siitä, millaisten asioiden tulisi muuttua, että sosiaalihuoltolain tavoitteet saavutettaisiin päihteitä ongelmallisesti käyttävien asiakkaiden parissa työskenneltäessä. Artikkelin tuloksissa sosiaalityöntekijöiden esiin tuomat kehitystarpeet kohdentuvat päihdepalveluiden saavutettavuuteen ja laadukkuuteen, monialaiseen yhteistyöhön ja vastuunjakoon sekä työntekijöiden laki- ja päihdeosaamisen tukemiseen. Nämä haasteet kertovat sosiaalityöntekijöiden kohtaamista ilmiöistä asiakkaiden arjessa ja tekevät näkyväksi päihdetyön osaamisen laaja-alaisuutta.
Artikkelissa tarkastellaan iäkkäiden asumispalveluyksiköiden omavalvonnan toimeenpanoon liittyviä haasteita aluehallintovirastojen (AVI) valvontapäätösten pohjalta. Artikkelissa vastataan kysymykseen: millaisia haasteita omavalvonnan toimeenpanoon liittyy iäkkäiden asumispalveluyksiköissä? Tutkimustulosten perusteella henkilöstön vaihtuvuus ja saatavuusongelmat, uudistetun vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen laskentaan liittyvät tekijät sekä johtamiseen ja ohjaukseen liittyvät puutteet vaikeuttavat omavalvonnan toimeenpanoa iäkkäiden asumispalveluyksiköissä.
Tutkimuksessa analysoitiin kuvauksia yksityisestä laitoshoidosta ja markkinoistumisesta lainsäädännössä sekä viranomaisasiakirjoissa vuosina 1980–2020. Keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä oli Richard Scottin instituutioiden pilariteoria. Vaikka lastensuojelun laitoshoito on siirtynyt pääosin yksityisten toimijoiden tuottamaksi Suomessa, tutkimuksen analyysin perusteella yksityisiä tuottajia ja markkinoistumista käsiteltiin asiakirjoissa yllättävän niukasti. 1980- ja 1990-luvuilla tapahtuneet muutokset mahdollistivat myöhemmän markkinoistumisen korostaen aluksi julkisen ja kolmannen sektorin roolia. Analyysin edetessä ajallisesti asiakirjoissa nousi aikaisempaa enemmän esille yrittäjyys ja ammattimaistuminen. Tutkimustulosten valossa tavoitteena ei ollut kuitenkaan ulkoistaa laitoshoitoa lähes täysin. Artikkeli herättää pohtimaan, kuinka tietoisesti ja perusteellisesti lastensuojelun laitoshoidon markkinoistumista on todellisuudessa suunniteltu ja valmisteltu.
Merja Tarvainen: Vammaissosiaalityön harkinta asiakkaiden kokemana tarinallisesta näkökulmasta
Artikkelissa tarkastellaan vammaissosiaalityön harkintaa asiakkaiden näkökulmasta ja kysytään, minkälaisia vammaissosiaalityön harkinnan tarinatyyppejä rakentuu vammaissosiaalityössä asioivien henkilöiden kirjoituksissa. Harkinta ymmärretään julkisen hyvinvointipalvelujärjestelmän keinona kääntää ihmisten eletyn arjen hankaluudet tai huolet julkisen hyvinvointipalvelujärjestelmän kysymyksiksi. Aineiston analyysissa rakentuu kaksi tarinatyyppiä: päätöskeskeinen harkintatarina ja asiakkaan arkisidoksinen harkintatarina. Näiden tarinatyyppien tarkastelun avulla on mahdollista havainnoida tavanomaisia kokemuksia sekä vammaissosiaalityön harkintaan liittyviä käsityksiä, toiveita ja odotuksia asiakasnäkökulmasta.
Puheenvuorot
Joakim Zitting ja Sakari Kainulainen kertovat puheenvuorossaan toimeentulovaikeuksien kokemisesta ruoka-avun hakijoiden keskuudessa. Puheenvuorossa tarkastellaan, ketkä kokevat ruoka-avun hakijoiden joukossa eniten toimeentulovaikeuksia sekä millaisia tuki- ja palvelumuotoja toimeentulovaikeuksia kokevat käyttävät. Toisessa puheenvuorossa Tarja Pelkonen pohtii väitöskirjatutkimuksensa perusteella isyyttä lastensuojelun sijaishuollon institutionaalisessa kontekstissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kehittäessä sijaishuoltoon sijoitettujen lasten isien kanssa työskentelyä entistä enemmän ”isäsensitiivisempään” suuntaan.
Kirja-arviot
Numeron 1/2024 päättää kaksi kirja-arvioita. Suvi Raitakari ja Jenni Karsio tarkastelevat sosiaalityön tieteenalan rakentumisen edellytyksiä, haasteita ja mahdollisuuksia syventyen Mirja Satkan ja kumppaneiden toimittamaan teokseen ”Sosiaalityön tieteenalaa rakentamassa”.
Lue koko lehti täältä.