Rahapelipolitiikan uudistusten pohjauduttava tutkimustietoon

Sosiaalipolittisen yhdistyksen blogi: Sosiaalipolitiikka 2020

Maria Heiskanen 12.1.2020

Sisäministeriö asetti tammikuun lopussa arpajaislain uudistamista koskevan hankkeen. Sen tavoitteena on selvittää lain uudistamistarpeita erityisesti rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisyn ja vähentämisen tehostamiseksi. Lisäksi halutaan vahvistaa yksinoikeusjärjestelmää Veikkaus Oy:n toimintaedellytysten varmistamisella.

Viime syksynä käytiin tähän saakka laajin julkinen keskustelu rahapelipolitiikasta ja rahapeliongelmista. Odotukset pelihaittojen vähentämiseksi kohdistuvat nyt arpajaislain uudistushankkeeseen. Siinä tullaan valmistelemaan mietintö esimerkiksi pakollisen tunnistautumisen laajentamisesta hajasijoitetuista automaattipeleistä ja nopearytmisistä nettipeleistä muuhun rahapelaamiseen, myyntipisteiden sijoittelusta sekä peli- ja pelaajadatan hyödyntämisestä.

Pakolliset pelirajat tehokasta haittojen ehkäisyä

Tunnistautuneen pelaamiseen hyödyt riippuvat siihen liitetyistä pelaamisen hallinnan työkaluista. Se, että järjestelmä tietää kuka pelaa ja kuinka paljon, ei vielä ehkäise haittoja. Hajasijoitettuja rahapeliautomaatteja koskeva pakollinen tunnistautuminen tulee voimaan ensi vuoden alusta, kun Veikkaus aikaisti sitä vuodella aiemmin arpajaislaissa asetetusta aikarajasta. Siihen yhdistettävistä työkaluista tullaan määräämään tarkemmin sisäministeriön asetuksella. Usein esimerkkinä mainitaan pelaajan itselleen asettama pelikielto. Tämä on tärkeä uudistus etenkin jo pelihaittoja kokeneille pelaajille, jotka pystyvät näin estämään pelaamisen itseltään. Myös alaikäisvalvonta tehostuu tunnistautumisen myötä.

Tunnistautuminen mahdollistaa kuitenkin työkaluja siihen, etteivät pelaajat pelaisi alun perin liikaa. Tehokas keino tähän ovat pakollisesti itse asetettavat tappio- ja talletusrajat. Tällä hetkellä nämä koskevat Veikkauksen nettipelien osalta haitallisimmiksi katsottuja pelejä. Jos tulevassa arpajaislain uudistushankkeessa tullaan laajentamaan tunnistautuminen kaikkiin (tai lähes kaikkiin) Veikkauksen peleihin, tulisi olla vain yksi tappioraja, joka sisältäisi kaiken pelaamisen.

Vaikka rahapelihaitat ovat moniulotteisempia kuin menetetty raha, on rahan häviäminen rahapeliongelmien alkamisen ja syvenemisen ytimessä. Tehokkaasti haittoja ehkäisevä lainsäädäntö velvoittaisi pelaajan määrittelemään ennen pelaamista itselle sopivat rajat hävittävän rahan määrälle, eikä antaisi pelaajan ylittää näitä. On myös mahdollista käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, että olisiko asetettavissa universaaleja rajoja sille, kuinka paljon rahapeleihin on mahdollista hävitä rahaa. Tässä voitaisiin nojautua esimerkiksi kohtuullisen minimin viitebudjetteihin.

Rahapelikulutus on voimakkaasti vinoutunutta, ja noin 2-5 prosenttia pelaajista häviää puolet kaikesta rahapelituotosta. On selvää, ettei tämä suhdeluku ole kestävä kansalaisyhteiskunnan rahoittamisen kannalta. Jos pakollisesti asetettavat tappiorajat koskisivat kaikkia Veikkauksen pelejä, tulisivat tuotot todennäköisesti merkittävästi laskemaan. Samaan aikaan nämä hyviin tarkoituksiin käytettävät rahat kerättäisiin kuitenkin mahdollisesti nykyistä oikeudenmukaisemmin.

Veikkauksen vastuullisuustoimenpiteitä arvioitava

Arpajaislain uudistus tavoittelee myös rahapelien yksinoikeusjärjestelmän vahvistamista ja Veikkauksen toimintaedellytysten varmistamista. Puhutaan kanavointikykyisestä yhtiöstä ja laillisesta ja vastuullisesta pelitarjonnasta. Lainsäädäntöhankkeessa tullaan selvittämään maksuliikenteelle asetettavien estojen käyttöönottoa yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle suuntautuvan pelaamisen rajoittamiseksi.

Mistään yhtiöstä ei tee automaattisesti vastuullista vain se, että sillä on yksinoikeusasema. Veikkaus esitti syksyllä tulevia muutoksia, joiden se arvioi lisäävän toimintansa vastuullisuutta. Näitä ovat esimerkiksi hajasijoitettujen rahapeliautomaattien määrän vähentäminen, markkinoinnin määrän ja sisällön tarkastelu, hallituksen kokoonpanon uudistaminen ja johdon tulospalkkioiden kytkeminen vastuullisuusmittareihin. Jää tulevan, riippumattoman tutkimuksen tehtäväksi selvittää, ovatko nämä toimenpiteet vähentäneet rahapelihaittoja.

Tutkimus suunnittelun tukena ja toteutusten tuomarina

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle suuntautuva pelaaminen on pelihaittariski, joka on otettava vakavasti. Sen estämistä kaikilta tulee kuitenkin voida perustella haittojen ehkäisyllä, ei vain monopoliyhtiön markkina-aseman vahvistamisella. On arvioitava monopolin ulkopuolella pelaavien määrää ja profiileja: on paljon sellaisia pelaajia, joiden pelaamisen kanavointi takaisin yksinoikeusyhtiölle ei ole kestävää tai tavoiteltavaa. Ei ole olemassa niin turvallisia rahapelejä, että vakavissa ongelmissa olevia olisi syytä niiden pariin houkutella. Voitaisiin myös pohtia, riittäisikö (tai olisiko edes mahdollista toteuttaa viranomaisten taholta) jonkinlainen vapaaehtoinen työkalu, jolla pelaaja voisi itse estää itseltään pelaamisen myös yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolella toimivilla sivuilla.

Lainsäädäntöhankkeessa tuleekin hyödyntää laajasti olemassa olevaa tutkimusta rahapelihaittoja ehkäisevistä toimenpiteistä ja työkaluista. Lisäksi toteutettuja uudistuksia on arvioitava tulevalla tutkimuksella. Tulevassa tutkimuksessa yhtenä kulmakivenä on etenkin tunnistautumisen laajenemisen jälkeen peli- ja pelaajadatan hyödyntäminen. Perimmäinen kysymys on, onko rahapelihaittojen määrä ja syvyys (esimerkiksi pelaajien velkaantuminen) vähentynyt. On myös keskusteltava, onko rahapelilainsäädännön tavoitteena haittojen vähentämisen lisäksi koko järjestelmän eettisyyden lisääminen. Tämä tarkoittaisi sen määrittelyä, minkä verran on kohtuullista odottaa yksittäisten ihmisten häviävän rahaa, ja sen tavoittelua, että pelikulutus jakautuisi nykyistä tasaisemmin.

Maria Heiskanen, VTT, työskentelee erikoistutkijana Peliklinikalla Helsingissä. Hänen väitöstutkimuksensa parin vuoden takaa käsitteli rahapeliongelmia ja rahaa. Hän on sosiaali- ja terveysministeriön Rahapelien toimeenpanosta aiheutuvien haittariskien ja haittojen arviointiryhmän jäsen.

Lähteet:

Arpajaislain uudistuksen tavoitteena rahapelihaittojen entistä parempi ehkäisy ja vähentäminen [https://intermin.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arpajaislain-uudistuksen-tavoitteena-rahapelihaittojen-entista-parempi-ehkaisy-ja-vahentaminen]

Raijas, Anu & Pirilä, Maria (2019) Vastuullisuus rahapelitoiminnassa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksiä 7/2019 [https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2019/kkv-selvityksia-7-2019-vastuullisuus-rahapelitoiminnassa.pdf]

Vastuu yksilöstä korostuu Veikkauksen uudessa strategiassa – peliautomaattien pakollinen tunnistautuminen aikaistuu vuodella [https://www.veikkaus.fi/fi/yritys#!/article/tiedotteet/yritys/2019/10-lokakuu/31-vastuu-yksilosta-korostuu-veikkauksen-uudessa-strategiassa]

Sääntelyyn perustuvat rahapelihaittojen ehkäisytoimet ja niiden soveltuvuus Suomen rahapelijärjestelmään. Tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuva selvitys 1.6.2017. [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160270/Raportti_2.pdf?sequence=4&isAllowed=y]

Raha-automaatteihin tulossa pakollinen tunnistautuminen 2022 alkaen [https://intermin.fi/artikkeli/-/asset_publisher/raha-automaattipeleihin-tulossa-pakollinen-tunnistautuminen-2022-alkaen]

Lehtinen, Anna-Riitta & Aalto, Kristiina (2018): Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys vuodelle 2018. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 2018: 101. [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/261735]