Yhdistyksen gradupalkinto 2011

Gradupalkinto 2011

Sosiaalipoliittisen yhdistyksen gradupalkinto Minttu Kuronen-Ojalalle 28.10.

Sosiaalipoliittinen yhdistys palkitsee vuosittain yhden pro gradu -tutkielman. Palkinto myönnetään Sosiaalipolitiikan päivillä edellisen lukuvuoden parhaalle opinnäytteelle. Palkintoa varten kaikkia yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipolitiikan oppiaineita on pyydetty lähettämään oma ehdokastyö.

Tänä vuonna opinnäytetöitä lähetettiin yhteensä kuusi. Palkinnonsaajasta teki päätöksen Turun yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti Ismo Söderling. Palkinto myönnettiin Minttu Kuronen-Ojalan (Jyväskylän yliopisto) tutkielmalle Revivalistiset ideat ja äitien toimijuuden mahdollisuudet pienen lapsen kuoleman kohtaamisessa sairaalainstituutiossa ja vertaistukiyhteisöissä.

Tutkielmassa selvitetään niitä sosiaalisia ja kulttuurisia prosesseja, jotka ovat vaikuttaneet pienen lapsen kuoleman kohtaamisen käytäntöjen muutokseen. Tutkielmassa hahmotetaan laajempaa sosiaalista ja kulttuurista kontekstia eli modernisaatioprosessia vasten, miten kuolema- ja surukäsitykset ovat muuttuneet. Historiallisesti perinataalikuolemia on käsitelty poikkeavina ilmiöinä, jotka uhkaavat yhteisön sosiaalista järjestystä, jolloin perinataalivaiheessa kuolleet lapset on tietoisesti ulossuljettu yhteisön rakenteiden ulkopuolelle. Työssä todetaan, että pienen lapsen kuolema on ollut pitkään yhteiskunnassa sosiaalisesti tunnistamaton ja tunnustamaton menetys.

Myöhäismodernissa ajassa kuolemaa pyritään saattamaan uudelleen yhteiskunnan tietoisuuteen. Kuoleman revivalismi on sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä merkinnyt kasvavaa kiinnostusta kehitellä uusia ideoita kuoleman ja surun kohtaamiseen sekä herättää henkiin joitain traditionaalisia kuoleman ja surun jäsentämisen tapoja. Ilmiö on muovannut merkittävästi myös perinataalikuoleman ammatillisen kohtaamisen käytäntöjä viimeisten vuosikymmenien aikana.

Tutkielman laadullinen tutkimusaineisto koostuu kirjoituspyyntöön vastanneiden kahdeksan äidin temaattisesta muistelukertomuksesta. Analyysimenetelmänä on temaattinen sisällönanalyysi ja juonirakenneanalyysi. Tutkielman keskeinen kysymys on, millaista toimijuutta revivalistisia ideoita omaksunut sairaalainstituutio tuottaa perinataalivaiheessa lapsensa menettäneille äideille, ja millaista toimijuutta lapsensa menettäneiden vertaistukiyhteisöt äideille mahdollistavat?.

Tutkimus osoittaa, että äitien toimijuuden rakentuminen ja sen mahdollisuudet ovat riippuvaisia hoitohenkilökunnan toiminnasta lapsen kuoleman kohtaamisen tilanteissa. Sairaalainstituution sosiaaliset rakenteet muovaavat äitien toimijuutta mahdollistaen heille sosiaalisen siteen luomisen kuolleeseen lapseensa. Äitejä tuettiin lapsen kuoleman ruumiillisen todellisuuden avoimeen kohtaamiseen. Kuitenkin aineiston kahdessa varhaisen perinataalikuoleman kohtaamisen tilanteissa hoitohenkilökunnan ja äidin välille syntyi huomattava merkitysristiriita, joka esti ja ulossulki äidin toimijuuden. Vertaistukiyhteisöissä äidit rakensivat aktiivista ja yhteisöllistä toimijuutta. Vertaistukiyhteisöissä korostuvat lapsen kuolemasta kertominen ja lapsen muistojen kollektiivinen jakaminen. Revivalismin tuottama uudenlainen kuolemankulttuuri, jossa lapsesta saatuja muistoesineitä korostetaan, näyttäytyi aineiston valossa rajanvetoja sisältävänä. Muistoesineiden puute saattoi voimistaa äidin marginaalisuuden kokemusta ja rajata siten toimijuutta.

Yhteiskuntapoliittisessa tutkimuksessa kuolema on ollut sivuutettu tutkimusaihe huolimatta siitä, että kuolema niveltyy osaksi yhteiskunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Käytännön hyvinvointipolitiikan kannalta on tärkeää tarkastella millaisia kuoleman kohtaamisen käytäntöjä palvelujärjestelmässä ilmenee. Tutkielmassa nostetaan esiin kehittämistarpeita perinataalikuoleman ammatillisen kohtaamisen toimintakäytäntöihin liittyen. Erikoissairaanhoidossa olisi hyvä jatkossa kehittää sensitiivisempiä ja vanhempien välisiä eroja huomioivia toimintakäytäntöjä. Tekijä näkee tärkeäksi myös äitiysneuvolatyön roolin vahvistamisen lapsensa menettäneiden perheiden tukemisessa sekä sektorirajat ylittävän yhteistyön lisäämisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kolmannen sektorin organisaatioiden välillä.

Tutkielma on julkaistu Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa ja se on ladattavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/36518.

LISÄTIETOJA TUTKIELMASTA: MINTTU KURONEN-OJALA (MINTTU.KURONEN-OJALA@JYU.FI)

Recent Related Posts

Kommentointi on suljettu.