Pro gradu -palkinto Reetta Kososelle

Sosiaalipoliittisen yhdistyksen vuosittain jaettava pro gradu -palkinto on myönnetty tänä vuonna Reetta Kososelle Helsingin yliopistosta tutkielmasta ”Toimeentulotuen sanktiointiregiimit. Institutionaalinen vertailu toimeentulotuen sanktioinnista kahdessakymmenessä Euroopan maassa”. Palkinto jaettiin Sosiaalipolitiikan päivillä Turussa 28.10.2016.

Tutkielman lähtökohtana on, että finanssikriisin ja tämän myötä kasvaneen työttömyyden seurauksena vähimmäisturvaetuuksien kehittäminen on tullut koko Euroopassa ajankohtaiseksi. Oikeus ihmisarvoisen elämän turvaavaan toimeentuloon on sekä Suomen Perustuslaissa että kansainvälisissä sopimuksissa tunnistettu yksilön oikeus. Samaan aikaan Euroopan Unioni ajaa toimeentulotukea osana muuta sosiaaliturvajärjestelmää aktivoinnin ja osallisuuden vahvistamisen suuntaan. Aktivoinnin myötä myös tuensaajien sanktiointi on tullut mahdolliseksi. Suomen näkökulmasta aihe on ajankohtainen erityisesti toimeentulotuen maksatuksen ja laskennan siirtyessä Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi vuodesta 2017 alkaen. Ajankohtaisuudesta huolimatta aikaisempaa vertailevaa tutkimusta toimeentulotuen sanktioinnista ja sen yhteydestä aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan on tehty vähän.

Tutkielma on institutionaalinen vertailu toimeentulotuen sanktioinnista 20 Euroopan maassa vuonna 2015. Tutkimuksessa on selvitetty, miten aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan liittyvät velvoitteet näkyvät 20 Euroopan maan toimeentulotuen sanktioinnissa. Aineistona tutkielmassa on käytetty asiantuntijoiden vastuksiin perustuvia kyselylomakkeita. Maiden järjestelmiä on vertailtu aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan liittyvien velvoitteiden määrän, sanktioiden keston, osuuden ja laajuuden sekä mahdollisten sanktioiden vaikutusta lieventävientekijöiden näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko maita jakaa ryhmiin tyypillisten piirteiden perusteella. Viitekehyksenä tutkimuksessa toimivat erilaiset regiimijaottelut sekä työlähtöinen lähestymistapa ja vastavuoroisuus. Analyysimenetelminä tutkimuksessa on käytetty taulukointia ja hierarkkista klusterianalyysia, joiden lisäksi vastauksia on analysoitu laadullisesti.

Analyysin tulokset osoittavat, että velvoitteet ovat laajasti näkyvissä kaikissa tarkastelluissa maissa. Kaikissa maissa velvoitteiden täyttämättä jättämisestä seuraa myös sanktiota. Toimeentulotukea voidaan lähes kaikissa maissa sanktioida jopa 100 prosenttia. Noin puolesta tarkastelluista maista käytössä oli myös sanktioiden vaikutuksia lieventäviä tekijöitä. Kovimmat sanktiot ovat tulosten mukaan Portugalissa, Bulgariassa ja Sloveniassa, pienimmät puolestaan Sveitsissä (Zurich), Suomessa, Saksassa, Norjassa ja Ruotsissa. Pohjoismaat erottuvat ainakin jossain määrin muista lievimpinä toimeentulotuen sanktioijina. Kuitenkin lievempiä sanktioita käyttäviin maihin sisältyy myös Pohjoismaiden ulkopuolisia maita, joten täysin erillisestä ryhmästä ei Pohjoismaiden tapauksessa voida puhua.

Tutkielmassa löydettiin eri maiden järjestelmistä eroavaisuuksien lisäksi myös yhdistäviä tekijöitä, joiden perusteella maita ja niille tyypillisiä sanktioinnin piirteitä voitiin jaotella ryhmiin. Kovin voimakasta yhteyttä aikaisempaan tutkimukseen ja aikaisempiin regiimijaotteluihin ei tuloksissa kuitenkaan löydetty. Klusterianalyysin perusteella maat jaettiin viiteen sanktiointiregiimiin. Regiimeiksi muodostui viiden klusterin valinnalla I. Kohtuullisten, mutta laajojen sanktioiden regiimi, II. Laajojen ja suhteellisen kovien sanktioiden regiimi, III. Kovien sanktioiden regiimi, IV. Osittaisten sanktioiden regiimi ja V. Laajan harkintavallan regiimi. Lievempiä sanktioita käyttävissä maissa toimeentulotuen taso oli myös muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta korkeampi.

Palkinto myönnetään edellisen lukuvuoden parhaalle opinnäytteelle. Palkintoa varten kaikkia yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipolitiikan oppiaineita on pyydetty lähettämään oma ehdokastyö. Palkinnosta päätti Mikael Nygård viiden ehdokastyön joukosta.

Recent Related Posts

Kommentointi on suljettu.