Pro gradu -palkinto 2017 Lari Nergille saamelaiskäräjiä käsittelevästä työstä

Sosiaalipoliittisen yhdistyksen vuosittain jaettava pro gradu -palkinto on myönnetty tänä vuonna Lari Nergille Jyväskylän yliopistosta tutkielmasta ”Saamelaisuuden diskursiivinen rakentaminen Suomen saamelaiskäräjien lausuntoteksteissä”. Palkinto jaettiin Sosiaalipolitiikan päivillä Jyväskylässä 27.10.2017.Työssä yhdistyvät selkeä ja jäsentynyt esitys, monipuolinen teoria- ja käsitetarkastelu, tutkijan omat käsitejäsentelyt sekä uusien tutkimustulosten tuottaminen. Ansioksi luetaan myös tekijän omat huomiot tutkimuksen tekemisprosessista ja omasta positiostaan suhteessa tutkittavaan ilmiökenttään.

Tutkielma tarkastelee sitä, miten saamelaisuuden käsitettä on rakennettu diskursiivisesti Suomen saamelaiskäräjien vuosien 2014–2016 välillä julkaisemissa lausuntoteksteissä. Saamelaiskäräjillä on alkuperäiskansan oikeuksia ajavana poliittisena instituutiona merkittävä rooli saamelaisuuden käsitteen muotoutumisessa, ja tutkielman lähtökohtana on perehtyä kriittistä diskurssianalyysia hyödyntäen saamelaiskäräjien saamelaisuutta lausuntotekstien kautta rakentavaan etnopoliittiseen toimintaan. Aihe on poliittisesti ajankohtainen viime vuosina kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimus 169:n ratifiointia ja Suomen saamelaiskäräjälain uudistamista koskevan julkisen keskustelun ansiosta.

Tutkielman mukaan saamelaisuus on luonteeltaan dynaaminen ja tässä ajassa elävä käsite, jota saamelaiskäräjät rakentaa lausuntoteksteissään yhtäaikaisesti sekä perinteiseen saamelaisuuden käsitteeseen tukeutuen että sitä tietoisesti modernisoiden. Lausuntoteksteissä voimakkaimmin perinteistä saamelaisuutta tuottavat rakennuspalikat ovat tutkielman mukaan koko elämänkaaren mittainen, arkisessa elämässä toteutuva mahdollisuus saamen kielitaidon harjoittamiseen sekä saamelaisen kansan erityinen suhde luontoon ja kotiseutuunsa.

Saamelaisuuden käsite rakentuu lausuntotekstien diskursseissa holistisena käsitteenä, jossa kaikki saamelaisuutta määrittävät ominaisuudet tukevat toisiaan perusteellisella tavalla. Kokonaisvaltaisuuden lisäksi saamelaisuus rakentuu kollektiivisuuden idean ympärille. Tarkasteltujen lausuntotekstien mukaan saamelaisuus ei ole ominaisuus, joka toteutuu ensisijaisesti alkuperäiskansaan kuuluvassa yksilössä vaan sen lähtökohta sijaitsee alkuperäiskansan yhdessä muodostamassa vuorovaikutuksellisessa yhteisössä.

Saamelaisuuden määritelmän diskursiivinen rakentamistyö keskittyy lisäksi alkuperäiskansaa koskevien yhteiskunnallisten valtasuhteiden tiedostamiseen ja purkamiseen. Tutkielman mukaan saamelaiskäräjät pyrkii omalla vastadiskursiivisella toiminnallaan puuttumaan siihen, millaisia saamelaisuuden sisäisiä elinvoimaisuuden ja haavoittuvuuden intersektionaalisia hierarkioita rakentuu. Tällaisia kulttuurin elinvoimaisuutta mahdollisesti uhkaavia positioita löytyy muun muassa sukupuolen ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisen tai iän ja kotipaikan risteämiskohdista.

Tutkielman mukaan myös saamelaiskäräjien yhteiskunnallista asemaa sekä sen suhdetta Suomen valtioon ja suomalaisuuteen rakennetaan lausuntoteksteissä. Avainhavainto tässä yhteydessä on se, että saamelaiskäräjien suhde suomalaiseen poliittiseen järjestelmään on kaksiulotteinen: esille nousee toisaalta saamelaiskäräjien oma vahva halukkuus vastavuoroiseen yhteistyöhön mutta toisaalta myös hyvin voimakas kuulematta jäämisen kokemus, joka näyttäytyy selvänä ongelmana saamelaiskäräjien poliittisten vaikuttamismahdollisuuksien kannalta. Tämän lisäksi saamelaiskäräjät tuo selkeästi esille sen, että saamelaisilla itsellään tulisi olla todellinen ja nykyistä vahvempi mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä tavalla saamelaisuuskuvaa tuotetaan mediassa ja muussa julkisessa keskustelussa.

Palkinto myönnetään edellisen lukuvuoden parhaalle opinnäytteelle. Palkintoa varten kaikkia yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipolitiikan oppiaineita on pyydetty lähettämään oma ehdokastyö. Palkinnosta päätti Jussi Simpura viiden ehdokastyön joukosta.

Recent Related Posts

Kommentointi on suljettu.